Uudet kymmenen käskyä

1. Partiokasvatus on partion kaikki

"Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen."

Siinä se on, suoraan partion peruskirjasta, joka on hyväksytty Rovaniemen jäsenkokouksessa 2008. Partion päämäärä, se mitä partio on, ja se mikä tuntuu olevan niin herkästi unohduksissa. Lippukunnissa tapahtuva kasvatustyö on ainoa olemassaolomme perusta, kaikki muu on vain ja ainoastaan sitä työtä tukevaa toimintaa. Tästä johtuen partiokasvatus, joka sisältää partion päämäärän ja partion oppimiskäsityksen (nk. partiomenetelmä) on kingi. Kyllä. Kaikki muut polvistukaa kasvatuksen edessä! No okei ei tarvitse, mutta sovitaanko että jatkossa tehdään niin, että mennään kasvatus edellä kaikkialle? Tapahtumiin, leireille, kisoihin, nuorisojärjestönä telkkariin, adventtikalentereita mummojen oville myymään ja partion hallintoon.

2. Siitä, miten asiat ovat ei voida päätellä sitä, miten asioiden tulisi olla

"There is no ought from is." - David Hume

Humen giljotiinia mukaillen olen katsonut nykyistä keskusjärjestötyön käsikirjaa ja vallitsevaa tilannetta ohjelmatoiminnanalalla. Ehkäpä koko partioliikkeessä Suomessa. Tämän viimeisen näkökulman sivuutan tässä tekstissä vain toteamalla, että olemme kovaa vauhtia päätymässä B-P:n varoittamaksi "vain organisaatioksi" emmekä pysy liikkeellä ilman muutoksia.

Keskusjärjestötyön käsikirja, joka syntyi JärKe (järjestön kehittäminen)-prosessin tuloksena, antaa yhden näkökulman ohjelmatoiminnanalan tehtäviin. Itse tehtävät ovat varsin hyviä ja perusteltuja, mutta niiden toteuttamiseksi avatut keinot ja välineet kaipaavat vähintäänkin päivittämistä. Kyseinen opus on hyväksytty v. 2007 Partioneuvostossa ja sitä ollaan onneksi nyt päivittämässä, sillä vuoden 2007 jälkeen on uudistunut suunnilleen kaikki. Tässä otteita opuksesta:

Kuten totesin, tehtävät ovat hyvin perusteltuja sekä seuraavat piirien ja keskusjärjestön välisen työnjaon linjoja. Keinoissa on kuitenkin menty metsään, ja syvemmälle sinne on vaellettu jo vuosia. Niiden kuluessa tilanne on kääntynyt sellaiseksi, että rekrytointivaikeuksista kärsinyt Ohjelmavaliokunta (OhVa) on tyytynyt tekemään pelkkää tulipalojen sammuttelua ja ulkopuolisen silmin tarkasteltuna sisäänpäin kääntyneeltä, mystiseltä ja salaiselta vaikuttava Partio-ohjelman kehittämistoimikunta (PohKe) tekee todellisuudessa isoja ja tärkeitä asioita, valitettavan pienellä porukalla ja muista toimijoista etäällä. Ja älkää ottako tätä minkäänlaisena toimijoihin kohdistuvana kritiikkinä, mä vaan totean mahdollisimman objektiivisesti asioiden nykytilaa. Ja uskon että tilanne ei ole kaukana ratkaisusta.


3. Keskity oleelliseen, Ohjelmavaliokunta

"Toiminnanalalla syntyy

• Lippukuntien toimintaa täydentäviä, 

partio-ohjelmaan kiinteästi liittyviä, 

ohjelmatapahtumia.

• Osaamista tapahtumien järjestämiseen."

Voi keskusjärjestötyön käsikirjaa ja Järke-työryhmän tuloksia. Olo on kuin katsoisi nolostuneena omien vanhempiensa yritystä pyristellä tämän päivän maailman menossa. Isä kuuntelemassa Stam1naa, äiti kyselee kuunteletko Cheekkiä. Ehh.. Ihan kiva, mutta..

Mietitäänpä missä ohjelmatapahtumien järjestämisen osaaminen oikeasti asuu: Mikä on taho joka järjestää kymmenittäin, ehkä satamäärin ohjelmatapahtumia 7-22 -vuotiaille partiolaisille ympäri Suomea? Missä siis asuu se todellinen osaaminen ohjelmatapahtumien järjestämisessä? Ja pitäisikö heitä vastaan alkaa nyt kilpailemaan ja haalia sitä osaamista paisuttamaan keskusjärjestön organisaatiota? Puhun tietenkin partiopiireistä. Ne ovat tahoja, jotka järjestävät "lippukuntien toimintaa täydentävää, partio-ohjelmaan kiinteästi liittyviä ohjelmatapahtumia". Järken näkemys keskusjärjestön tällaisesta roolista on ollut vain ja ainoastaan aikansa tuote. Ohjelmauudistuksen myötä tullut termi "Partiokasvatus" ja sen sisältämä ajattelutapa partiokasvatuksen hallittavuudesta on jo yksinään tarpeeksi merkittävä syy todeta että aika jolloin Suomen partiolaiset järjesti ohjelmatapahtumia, on ohi. Keskusjärjestö ei ole ohjelmatoimisto.

4. Kyllä kansa tietää, kunnioittakaamme sitä

”Hallituksen tulee selvittää valtakunnallisen samoaja- ja vaeltajatapahtumienjärjestämisvastuun siirtoa piirien järjestettäväksi vuorojärjestelmäperusteisesti.”  

- Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa 2012 hyväksytty ponsi.

Piirit ovat ajaneet näköalallisuudessaan ja visioissaan keskusjärjestön ohi. Tällainen toimenpide olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, mutta nyt voidaan todeta hyvillä mielin että ainakin ollaan yritetty. Vaeltajatapahtumia (VaeltajaVisio ja VaeltajaValtakunta) on järjestetty ja peruttu viimeisten vuosien aikana ja valtakunnalliselle samoajatapahtuma Explolle löytyi lopultakin johtaja (ja hyvä johtaja löytyikin Poppiksesta!) pitkällisen yrittämisen jälkeen. Nämä vaikeudet ja kansallisten tapahtumien osallistujapula ovat mielestäni osoittaneet, että keskusjärjestöjohtoisesti järjestettävät samoaja- ja vaeltajatapahtumat eivät ota tuulta alleen. Suurimpina syinä em. tapahtumanjärjestämisen osaamisen asuminen piiritasolla sekä historiallisen muutoksen (samoaja- ja vaeltajaohjelman lanseeraus) aikaavievyys. Ja mikä kansallinen tapahtuma sellainen on johon tulee 20-30 henkeä? Tai edes 100? Tuen mieluummin kymmentä tällaista tapahtumaa täysillä, kuin järjestän yhtä niillä vähillä resursseilla joita minulle on suotu.

Tämä jättää varsin vähän tehtäviä nykyiselle ohjelmavaliokunnalle. Käytännön tasolla tehtäviä ovat vain piirien tukeminen partio-ohjelman toteuttamisessa pääasiassa ohjelmaohjaajien ja -ministereiden tukemisen kautta sekä laajennettussa ohjelmavaliokunnassa piirien välisiä yhteyksien tukeminen. On myös joitakin erillisryhmiä, kuten kisa- ja meripartioryhmä, jotka ovat osa ohjelmavaliokuntaa. Näidenkin ryhmien tehtävät voidaan nähdä enemmänkin eri lippukuntien tai piirien intressien sekä tarpeiden yhteensaattamiseksi kansallisella tasolla.

5. Älä jää tuleen makaamaan, Partio-ohjelman kehittämistoimikunta

"Keskusjärjestö vastaa partio-ohjelman kehittämisestä ja ylläpidosta."

Hurraa keskusjärjestötyön käsikirja ja JärKe-työryhmän tulokset! Partio-ohjelman kehittämistoimikunnan eli Pohken ydintehtävä on todellakin ollut partio-ohjelman kehittäminen ja ylläpito. Sitä Pohke onkin ansiokkaasti, omalaatuisella tavallaan tehnyt. Ette uskoisi jos kertoisin kuinka isoja asioita pohkessa pohditaan ja kuinka hienoja partiojohtajia siihen kuuluu. Ongelma on siinä, että kukaan ei tiedä. Pohke on juuri se toimielin, joka kokoontuu hämyisässä mökissä keskustelemaan takkatulen äärellä partiokasvatuksesta. Ja joskus tuotokset tulevat kaikkien nähtäville, mutta silloinkaan niiden tekijöinä ei tunnisteta Pohkea.

Lisäksi järjestelmässä on todella perustavaa laatua oleva virhe. Partio-ohjelma on nähty staattisena, muuttumattomana ja vain suurten projektien myötä kehittyvänä kokonaisuutena. Tämä ajattelutapa on se, joka toteuttaa B-P:n uhkakuvaa pelottavan tehokkaasti. Nykyinen käytössä oleva partio-ohjelma (eli "se iso sininen kansio") pohjautuu vuosina 2007-2008 toteutettuun Ohjelmauudistus 2010-projektiin. Tämä tarkoittaa, että käytössä oleva partio-ohjelma on tänä päivänä vähintään viisi vuotta ajastaan jäljessä. B-P:n aikana tämä ei olisi niin vakavaa ollutkaan, koska maailma muuttui paljon verkkaisemmassa tahdissa. Tyly tosiasia on, että meidän on muutettava partio-ohjelma paljon ajassaan elävämmäksi, dynaamisemmaksi kokonaisuudeksi

6. Symboliikka on kaikkialla, halusit tai et

"On an educational level, the existence of a symbol helps to build upthe momentum needed to move towards becoming something with whichwe identify. A symbolic framework encourages young people to look alittle further than what they see before their eyes. It inspires them to makethe ordinary extraordinary, the impossible possible, and the imperceptiblesomething that can be felt intuitively. It helps them to see, think and feelthings and situations that they may not usually notice." 

- Handbook for Leaders of the Scout Section, WOSM

Symbolinen viitekehys partio-ohjelmassa on tällä hetkellä "matkanteko" ja that's it. Ohjelmauudistus-projektissa ei onnistuttu kovinkaan hyvin luomaan ylätason käsitettä, joka sitoisi yhteen lukuisat aktiviteetit, ehkä sellaiseen tematiikkaan ei uskallettu lähteä mukaan tai ideointiin ei ollut voimavaraa tai tarpeeksi hyvään ideaan. Tyydyttiin matkantekoon. Nyt tätä työtä lähdetään tekemään uudelta pohjalta, kun osaksi partiokasvatusvaliokuntaa rekrytoidaan symboliikkajohtaja. Symboliikkajohtaja luo pikkuhiljaa tarinaa partio-ohjelman ympärille, tarinaa, josta muodostuu lopulta muutakin punaista lankaa kuin matkantekoa. Tämä luomistyö tapahtuu olemalla hyvin perillä siitä, mitä partiokasvatuksessa tapahtuu meidän ajassa ja paikassamme. Tätä hetkeä aistimalla symboliikkajohtaja maalaa ikäänkuin taulua hetkestä, mutta lisää siihen jatkuvasti uutta. Se taulu on punainen lanka, se taulu on symbolinen viitekehys.


7. Kansainvälisyys on partion menestystekijä

"30 miljoonaa + 10 miljoonaa. WOSMin jäsenet, WAGGGSin jäsenet." -Viltsu

Nyt kättä pystyyn. Mikä suomalainen harrastus pystyy tarjoamaan laajemman verkon ulkomailla? Verkon, jossa ei olla vain jonkin samanlaisen tekemisen kautta yhdessä, vaan verkon, jonka jokainen jäsen on antanut yhden ja saman lupauksen samojen arvojen toteuttamisesta. Ei muut siihen pysty. Ja me olemme ykkösluokan hölmöjä, kun emme tartu tähän tilaisuuteen kaikin voimin. Jokaisen pitäisi saada tietää kuinka paljon kansainvälisiä mahdollisuuksia ja verkostoja partio tarjoaa. Kuinka partion myötä pääsee kokemaan vieraita maita aivan eri näkökulmasta kuin turistibussista. Siitä miten partio yhdistää globaalissa maailmassa. Tähän asiaan tulee muutos, partiokasvatus tulee olemaan kansainvälisyyteen kasvattamista.

8. Partiokasvatuksen parissa toimivat työntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia

Käyttäkäämme heitä siten.


9. Tämä luku on tärkein, älä lue muita lukuja (jos on kiire/väsy/ei kiinnosta)

"Partiokasvatus käsittää kaiken sen, mitä, miten ja miksi partion kohderyhmä eli kouluikäiset lapset ja nuoret (7-22-vuotiaat) partiossa tekevät. 
Partiokasvatus koostuu kahdesta osasta, partion päämäärästä, jota kasvatustavoitteet konkretisoivat sekä partiomenetelmästä, jota partio-ohjelma konkretisoi."

Vanha partio.fi kertoi näin. Tässähän ei ole mitään uutta, varsinkin jos on koskaan sattunut näkemään "Jupon laatikkoleikin" eli tämän kuvan. Partiokasvatus on kokonaisuus jota ei tällä haavaa virallisesti hallinnoi kukaan, mutta se uppoaa suoraan pohken ja ohvan tehtäväkenttään, yhdistäen molemmat yhden otsikon alle. Partiokasvatus on kaikki se mitä partiossa tehdään partion oppimiskäsitystä, eli partiomenetelmää käyttäen ja tähdäten partion päämäärään, jota siis kasvatustavoitteet konkretisoivat. Lippukunnille ja partion kohderyhmälle, 7-22-vuotiaille sekä heidän kanssaan toimiville johtajille tämä näyttäytyy partio-ohjelmana, konkreetisina aktiviteetteina jotka on koottu ketjuksi joista muodostuu partio-ohjelma.

9.1 Partiokasvatusvaliokunta

Partiokasvatusta johtamaan haluan luoda yhden valiokunnan, en yhtä valiokuntaa (Ohva) ja yhtä toimikuntaa (Pohke). Yksi valiokunta, joka toimii foorumina jossa käydään keskustelua partiokasvatuksesta, joka tekee työtä toiminnanaloista muodostuvien siilojen rikkomiseksi ja partiokasvatuksen tuomiseksi muiden toiminnanalojen yhteiseksi toiminnan motivaattoriksi. Valiokunnan koko on sellainen, että se voi toimia tehokkaasti ja pysyä johdettavana. Ehdoton maksimimäärä henkilöitä on 10. Tällä hetkellä valiokuntaan suunnitelmissa on valiokuntaan kuuluvan ainakin seuraavat toimijat: Puheenjohtaja, Kasvatuspäälikkö (työntekijä), Ohjelmakehitysjohtaja (hän johtaa ohjelmankehitysryhmää), Symboliikkajohtaja, Kansainvälisyyskasvatusjohtaja (johtaa kv-työryhmää, joka kootaan yhteistyössä KVY-valiokunnan kanssa), Kasvatuskoordinaatioryhmän edustaja (ryhmän tehtävänä piirien tukeminen partio-ohjelman toteutuksessa, piirien yhteistoiminnan koordinointi). Tällä hetkellä siis kuusi henkilöä. Ainakin.


Olen luonut nämä käsitykseni keskustelemalla lukuisten partiojohtajien kanssa sekä tutustumalla vallitsevaan tilanteeseen esim. Pohken kokouksissa ja partiourani viime vuosien aikana (Ohjelmauudistus, L-SP:n ohjelmaohjaaja & -ministeri, vaeltajaohjelmajohtaja). Yhtenä vahvana näkemyksenä on partio-ohjelman eriyttäminen omaksi kokonaisuudekseen partiokasvatuksen kentästä. Pohken suurimmat saavutukset eivät ehkä liitykään suoraan partio-ohjelman kehittämiseen, vaan kaikkeen muuhun jota partiokasvatuksen saralla tapahtuu. Siispä esitän, että Pohkemainen partiokasvatusasioista keskusteleminen on se mitä jatkamme edelleen Ohjelmatoiminnanalalla, mutta samalla siirrämme omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen partio-ohjelman kehittämisen.

9.2 Ohjelmankehitysryhmä

Erillinen partio-ohjelman kehitysryhmä keskittyy luomaan puitteita partio-ohjelman kehityksen avaamiselle pois projektiluontoisista kertarysäyksistä, kohti jatkuvaa ohjelman kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessin luontia kolmelle eri vaiheelle partio-ohjelman kehittämisesessä:

1. Asiantuntijakehittäminen. Joulukuussa 2012 koitettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna luotuja Ohjelman kehittämisen portaita, kun Partioasemalle kokoontui Ohjelmauudistusta tehneitä ihmisiä päivittämään aktiviteettien sisältöjä. Ensi vaiheessa tällainen toiminta pyritään vakiinnuttamaan ja luomaan sille toimivat puitteet.
2. Piirien partio-ohjelmalliset mielenkiinnon kohteet valjastetaan koko järjestön yhteisen partio-ohjelman käyttöön. Esimerkiksi L-SP on Hämeen partiolaisten avittamana tehnyt mittavan ROK-paketin jo vuonna 2009 ja viime vuonna yksittäinen partiojohtaja L-SP:stä teki huomattavia parannuksia Tarpojaohjelmaan. Tällaisen toiminnan vakiinnuttaminen ja sille puitteiden luominen on ohjelmankehitysryhmän toisen vaiheen toimintaa.
3. Kaikkien partiojohtajien toimesta tapahtuva partio-ohjelman kehittäminen. Tämä on se, josta olen unelmoinut jo ammoisista Linkkari-ajoista lähtien, eli synkältä 90-luvulta jolloin toimin vartionjohtajana turkulaisessa meripartiolippukunnassa. Jo silloin koin kaipuuta helposti saataviin toimintaohjeisiin sekä uusiin ideoihin vartion kokouksiin sekä retkille. Ohjelmauudistuksen aikana pidin selviönä, että uusi ohjelma luotaisiin sellaiseen Wikipediamaiseen muotoon, että kuka tahansa voisi aktiviteetteja kehittää paremmiksi ja toinen toistaan tajuntaa räjäyttävämmiksi (partio)kasvattaviksi spektaakkeleiksi. Saimme "OPF":n eli ohjelma.partio.fi:n. Partio-ohjelman aktiviteetit on avattava kaikille muokattavaksi ja parannettavaksi, alkuperäinen voidaan pitää siinä rinnalla, jotta itse tarkoitus ei pääse kehityksen myötä hämärtymään. Mutta härskisti aion ohjeistaa, että kun aktiviteetti tavoittaa tietyn tason, siitä tulee todella hyvä partion oppimiskäsityksen eli nk. partiomenetelmän toteutumisen kannalta ja se toteuttaa samoja kasvatustavoitteita edelleen kuin alkuperäinenenkin aktiviteetti, voidaan siihen lyödä leima päälle ja sanoa ylpeänä sen olevan nyt osa Wirallista Partio-Ohjelmaa!

Tietenkin tähän kolmanteen vaiheeseen liittyy sitten visioita toimintasuunnitelmien teon helpottamiseen ja muihin teknisiin ratkaisuihin, mutta en mene sen syvemmälle niihin visioihin tässä ja vielä.

Ohjelmankehitysryhmään kuuluisi partiotiedon, eli opinnäytetöiden, kandien, gradujen ja väitöskirjojen tuoman tiedon hallinnointi sekä oma datankeruu. Lisäksi ennen Ohjelmavaliokunnassa asunut tietämys esimerkiksi henkisestä ja hengellisyydestä tai erä- ja luontokasvatuksesta, muuttaa osaksi ohjelman kehittämistä:

• Suhde itseen -henkilö (parempi nimi tulossa): Henkisyys, hengellisyys, terveet elämäntavat
• Suhde toisiin -henkilö: Vuorovaikutus, moninaisuus, johtajuus partio-ohjelmassa
• Suhde yhteiskuntaan: Partion vaikuttavuus, maailmanrauha, toimeen tarttuminen
• Suhde ympäristöön: Luontosuhde, erätaidot, ympäristökasvatus

Näin nämä tärkeät seikat eivät jää vain hallinnointiin, vaan osana ohjelmankehitysryhmää ne ovat olennainen osa ohjelmaa ja sen jatkokehitystä.Ohjelmankehitysryhmä kokoaa jatkuvasti tietoa, jotta suuremmat kehitysprojektit, kuten ikäkausiin, partiomenetelmään tai kasvatustavoitteisiin kohdistuvat projektit sujuisivat muulla kuin mutu-tuntumalla.

9.3 Kasvatuskoordinaatioryhmä

Aiemmin totesin Ohjelmavaliokunnan tehtäväkentän kapenevan merkittävästi, kun ohjelmatapahtumien järjestäminen siirtyy piireille ja keskusjärjestö keskittyy vain piirien tukemiseen. Tämä on se ryhmä, jonka kautta tukeminen tapahtuu, pääasiassa suorien piirikontaktien ja laajennettujen valiokuntien kautta.  Ohjelmankehityksen toisen vaiheen käyttöönotossa ja toimivuudessa yhteistyö ryhmien välillä on onnistumisen edellytys.

Partiokasvatuksen tehtäväkenttää piireissä ovat pääasiassa erilaiset lippukuntia palvelevat ohjelmatapahtumat (kisat, kurssit, ikäkausikohtaiset tapahtumat, piirileirit) sekä lippukunnille erityisten toimikuntien kautta tarjottava tuki (hengellisyys, erätaidot, ensiapu, meripartio, kansainvälisyys). Lisäksi piireillä on lukuisasti partio-ohjelman asiantuntijoita (ohjelmaohjaajat, ikäkausijaostot), joiden osaamisen perään lippukunnissa on toivottavasti kysyntää. Kasvatuskoordinaatioryhmä tukee näitä kaikkia piiritoimijoita ja lisäksi osana sitä toimii myös kansallinen kisa- ja meripartioedustus.

10. Kuva partiokasvatusvaliokunnasta, jos teksti ei uppoa.

Lopuksi

Toivon vilkasta keskustelua. Käytäköön sitä Facebookissa, alla olevalla kommenttiosiolla ja muilla foorumeilla. Tähän prosessiin ehtii vielä vaikuttamaan, ensiaskeleet tähän suuntaan otetaan ensi lauantaina 19.1.2013 Ohvan ja Pohken kokoontuessa yhteiskokoukseen Hämeen partiolaisten toimistolle. Mielenosoituksia otetaan vastaan klo 10-11, sitten ryhdymme töihin. Piireillä on vaikutusmahdollisuuksia etenkin vuoden ensimmäisessä laajennetussa ohjelmavaliokunnassa 23.2.2013. Toivon, että olen sitä ennen keskustellut jokaisen piirin ohjelmaministerin kanssa tästä ennen sitä. Joten olkaa hyvä, kertokaa että olen väärässä, jotta voin olla enemmän oikeassa.