Suurleiri 2016:n johtajaparin rekrytointiprosessi

Toukokuu

Hallitus nimeää Suurleiri 2016:n ohjausryhmän: Marjukka Aaltonen, Fatbardhe Hetemaj, Viljami Hätönen (pj), Katleena Kortesuo, Lotte Malkakorpi, Timo Sinivuori, Emma Storbacka ja Kalle Virtanen. Suurleirin ohjausryhmän ensimmäinen päätehtävä on löytää projektille johtajat.

Kesä-heinäkuu

Ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran ja aloittaa valmistelut rekrytointi-ilmoituksen tekemiseksi. Ohjausryhmä asettaa avoimuuden ja parhaiden leirinjohtajien valitsemisen tavoitteekseen. Ohjausryhmä työskentelee tiiviisti Google Drivessa, sähköpostitse ja Facebookryhmässään.

Elokuu

Rekrytointi-ilmoitus valmistuu ja se julkaistaan digitaalisissa partiomedioissa sekä erilaisissa uutiskirjeissä. 17 nimeä ilmoitetaan määräaikaan mennessä. Nimien julkistajien kesken arvottiin huikea partiotuotepaketti, tällä kertaa arpaonni suosi Matias Salmista PäPasta! Onneksi olkoon!

Syyskuu

Syyskuun ensimmäiseen päivään mennessä ohjausryhmällä on edessään positiivinen ongelma. 17 ilmiannetusta nimestä peräti 10 on ilmaissut suostumuksensa olla prosessissa mukana. Ohjausryhmä kokoontuu pohtimaan seuraavia askeleita. Tässä kohtaa tein ohjausryhmän puheenjohtajana virheen, joka kostautui myöhemmin. Suurleiriprosessin etenemiselle oli sovittu aikataulu helmikuun Partioneuvostossa, josta aivan suotta pidin kynsin ja hampain kiinni. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt tutkia sitä jo hyvissä ajoin ja luoda pitkä aikajana, johon asettaa ohjausryhmän eri vaiheet. Viimeistään silloin olisi pitänyt huomata että huolella suoritettava rekrytointiprosessi ja Partioneuvostoon III/13 (marraskuussa) tuotavat leirin lopulliset tavoitteet on mahdoton yhtälö, mikäli halutaan että leirinjohtajat ovat niitä tavoitteita tekemässä.

Myöhemmin päätimme, että tavoitteet siirtyvät Partioneuvostoon I/14. Tämä päätös olisi pitänyt tehdä jo ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Palatakseni kronologiaan, tässä kohtaa tapahtui prosessin ikävin asia, joka siis johtui edellä kerrotusta virheestäni. Ilmoitimme päivämäärän ehdokkaille ja emme olleet edes harkinneet etäosallistumisen mahdollisuutta. Kiireen tunne sai minut takertumaan ohjausryhmän tavoitteeseen löytää parhaat leirinjohtajat, enkä nähnyt miten se voisi onnistua muutoin kuin saamalla kaikki samaan paikaan ja samaan aikaan mahdollisimman objektiivista arviota varten. Tämä johti valitettavasti siihen, että kaksi hakijaa jättäytyi pois prosessista. Tässä kohtaa ohjausryhmä otti pikakokouksen ja huomasin päätökseni typeryyden. Korjasimme tilanteen mahdollistamalla etäosallistumisen, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Molemmille henkilöille on selostettu tapahtunut, ja voin vakuuttaa että suurin syy tälle oppimiskokemukselle löytyy itseluodusta kiireen tunteesta ja halusta asettaa hakijat samalle viivalle.

Ennen haastattelutilaisuutta hakijoiden tuli vielä täyttää kyselylomake, jossa kysyimme alustavasti heidän näkeymyksiään suurleirin järjestämisestä. Kysymyslomake löytyy täältä. Tämän lisäksi haastatteluun kutsutut täyttivät kyselyn DiSC-personaalisuusprofiilin luomiseksi, minkä avulla pystyimme saamaan ulkopuolisen arvion kunkin henkilön luontaisesta käyttäytymisestä ja antamaan meille mallin jonka pohjalta pystymme avaamaan keskustelua nyt valitun johtajaparin välille. DiSC-profiilia ei käytetty missään vaiheessa karsivana tekijänä, vaan sen kautta saatiin yhden henkilöarvioinnin ammattilaisen näkemys hakijoihin. Tämän lisäksi hakijat saivat itsestään persoonallisuusprofiilin, josta toivoimme olevan hyötyä heidän kehittymiselleen, jatkoivat he partiopolkuaan suurleirin parissa tai ei.

Syyskuun loppupuolella suoritimme lopulta haastattelutilaisuuden, johon jäljellä olevasta kahdeksasta henkilöstä kuusi osallistui. Kaksi oli jättäytynyt pois prosessista, mm. muuttuneen työtilanteen vuoksi. Haastattelutilanteeseen tullessa olimme pisteyttäneet aiemmin kerätyt kirjalliset vastaukset. Pisteytettäviä otsikoita olivat mm. Laaja-alainen projektikokemus, Johtamiskokemus, Visio leirille, Motivaatio - onko ehdokkaalla palavaa intoa tehdä juuri tätä projektia? ja Partiokasvatuksen kokonaisuuden ymmärtäminen. Haastattelutilanne sisälsi yksilöosion, jossa haastateltavilta kysyttiin yhteisiä sekä juuri heille esitettäviä kysymyksiä ja case-tapauksia sekä yhteisen osion, jossa tarkkailtiin kaikkien kykyä toimia ryhmässä sekä suhtautumista muuttuviin tilanteisiin.

Haastattelutilaisuuden jälkeen ohjausryhmä päätti jatkaa prosessia neljän hakijan kanssa. Puheenjohtajan ikävänä tehtävänä oli soittaa kaikki haastatellut läpi, ja ymmärrettävästi pettymyksen tuottamiselta ei voinut välttyä. Ennen syyskuun loppua yksi neljästä ehdokkaasta kävi vielä lopullista pohdintaa itsensä kanssa, ja tuli siihen tulokseen että suurleirin johtajuus ei ole pesti häntä varten.

Lokakuu

Lokakuuhun suunnatessa jäljellä oli kolme hakijaa. Koska ensimmäinen haastattelukierros ei ollut tuonut meille tarpeeksi tietoa päätöstä varten, päätimme haastatella vielä toisen kierroksen jotta saisimme lopullisen leirinjohtajaparin selville. Pimeänä lokakuun iltana Helsinki-Vantaan lentoasemalla pidetyssä haastattelussa toivoimme tehtävämme helpottuvan toisen haastattelukierroksen myötä. Kuinka väärässä olimmekaan. Päätös oli entistä vaikeampi, mutta lähenevä Suomen Partiolaisten hallituksen työvaliokunnan aineistopäivämäärä toimi riittävänä motivaattorina ja saimme tehtyä lopullisen valinnan. Vielä kerran minun piti soittaa yksi puhelu huonoja uutisia, ja kaksi hyviä uutisia. Leirinjohtajapari oli valittu, ohjausryhmä esitti yksimielisesti SP:n hallitukselle leirinjohtajapariksi kaksikkoa Heikki Otsolampi ja Jaakko Piitulainen. Eilisessä kokouksessaan hallitus nimitti heidät tehtäväänsä. Rekrytointiprosessi on päättynyt.

Kiitokset

Kaikille prosessissa mukana olleille ehdokkaille. Vaatii suunnatonta rohkeutta ryhtyä vapaaehtoisesti prosessiin, jossa sinua verrataan toisiin henkilöihin ja saatetaan todeta että et ole se mitä nyt etsitään. Ehdokkaat antoivat omaa aikaansa ja toivon, että kaikki kokivat sitä annettua aikaa arvostetun. Toivon näkeväni kaikki ehdolla olleet jossain pestissä suurleirillä, sillä olette kaikki todella loistavia partiojohtajia!

Ohjausryhmälle erityisen suuri kiitos kaikesta siitä työstä jota teimme. Väitän meidän tehneen historiallisen hyvän, laajan ja avoimen rekrytointiprosessin, josta palkintona meillä on nyt valittuna paras leirinjohtajapari. Ohjausryhmästä haluan kiittää Emmaa hänen käsittämättömistä Googlen työkalujen käyttötaidoista, Marjukkaa hellistä ja ohjaavista sanoista, Lottea rehellisyydestä, Kallea siitä että hän piti suunsa kiinni oikeissa kohdissa, Fadea kaikesta positiivisuudesta, Skeittiä rautaisesta viestintäviilan käytöstä ja Timoa ammattimaisesta työotteesta. Mulla, tai oikeastaan meillä kaikilla suomalaisilla partiolaisilla on aivan paras suurleirin ohjausryhmä!

Kiitos myös Heikille ja Jaakolle siitä että olette ottaneet haasteen vastaan. Kiitos myös heitä tukeville kotijoukoille ja muille tahoille, sillä jos tämä projekti paljon antaa, niin kyllä se myös jonkin verran ottaa. Kuitenkin olen vakuuttunut että tällä joukolla me selviämme, tällä joukolla teemme historiaan sellaisen suurleirin jota tullaan muistelemaan ja josta voimme sanoa alkaneen uuden ajan suomalaisessa partiossa.

Leirin löydät Facebookista osoitteesta www.facebook.com/finnjamboree ja minut tavoitat kommenteissa alla tai mailitse viljami.hatonen ät partio.fi

Suuria asioita, pieniä askelia

Minulla oli ongelma, jota kuvasin sanoin "ei ole aikaa mihinkään bloggaamiseen, kun..." Onneksi koin valaistumisen. Bloggaaminen, tai ehkä pikeminkin asioista viestiminen on juuri se mihin johtajalla pitäisi olla aikaa. Käytännön johtamistyön jouhevoittamisen kannalta kaikki paitsi tiedon siirtäminen mahdollisimman suurelle joukolle on turhaa. Siksipä pyrinkin aktivoitumaan blogistina. Nyt paneudun hetkeksi kenties vuoden hektisimmän partioviikonlopun esivalmisteluihin.

Explo '13 tulee olemaan jotain aivan uniikkia

Olen seurannut Explon etenemistä lähietäisyydeltä. Toiminnanalan johtajaparini Lotte on hyvin kädet savessa Explon tekemisessä ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että meillä on keskusjärjestössä luottiksia jotka eivät vain puhu ja pohdi, vaan myös tekevät. Ja oi miten he tekevätkään! Lotte ja tietenkin Explon johtaja Poppis ovat loihtineet ydinryhmänsä kanssa Riihimäelle samoajatapahtuman, jonne on ilmoittautunut 1100 samoajaa. Siis tuhatsata! Suomen n. viidestätuhannesta! Tein eilen Explon kännykkäapplikaatiota ja lukiessani läpi ohjelman, kaikkien Explon aikana tehtävien ativiteettien kuvaukset ja pientä esihehkutusta ei yksistä vaan kaksista bileistä, niin iski pieni kateus. Ollapa samoaja! Onneksi tämä aikuisuuskin on kivaa.

Explo tulee olemaan onnistunut tapahtuma, sen näkee jo nyt. Sen lisäksi Explo tulee olemaan rajapylväs, uskon vakaasti että vuosien päästä voidaan osoittaa sormella se hetki, kun tapahtui käänne suomalaisessa samoajatoiminnassa. Johtuiko se siitä, että ohjelmauudistuksen käyttöönoton myötä meillä on lopultakin sellaiset määrät samoajia jotka haluavat olla samoajia, vai siitä että Explo oli niin hiton hyvä tapahtuma, ei varmaan päästä koskaan varmuuteen. Siitä olen varma, että ensi viikonloppuna se hetki on käsillä. Keskusjärjestö käynnistää Explon jälkimainingeissa samoajaohjelmaa kehittävän projektin. Olemme saaneet paljon palautetta aktiviteeteista, piirit ovat kehittäneet ROK-koulutusta paremmaksi oma-aloitteisesti ja Explon myötä kohderyhmäkin osaa kaivata tietynlaista toimintaa. Saanen muistuttaa että partio-ohjelmasta palautetta otetaan vastaan 365 päivää vuodessa ja 24/7 osoitteessa ohjelmapalaute@partio.fi :)

Päivän hyvä työ tekee hyvää toiselle ja sinulle

Mummo kadun yli lienee stereotyyppisin. Voi se olla paljon muutakin. Pidä ovea auki toiselle, haravoi isoäitisi piha lehdistä, vie pullot kauppaan ja laita kuitti lahjoituslootaan. Hyvin pieniä tekoja, joita jokainen meistä voi tehdä. Mitä jos jokainen partiolainen tekisi joka päivä yhden hyvän työn? Jokainen partiolainen sitoutuisi siihen, että kerran päivässä hän tekee sen pienen teon, josta jollekin muulle tulee hyvä mieli. Toki näinhän pitäisi jo tapahtua muutenkin, mutta ajatellaan hetki ihannemaailmaa. 40 miljoonaa partiolaista maailmassa. 40 miljoonaa hyvää tekoa päivässä. Viikossa 280 miljoonaa tekoa. Kuukaudessa 1,2 miljardia hyvää tekoa. Vuodessa 14,6 miljardia hyvää tekoa. Kaksi per maapallon asukas. Joko sillä määrällä maailma muuttuu paremmaksi? Muistatko milloin sinulle tehtiin jotain hyvää tai näit jonkun tekemässä jotain hyvää? Miten se vaikutti sinuun, syttyikö sinussakin halu toimia samoin? Väitän, että tuo 14,6 miljardia on pieni luku verrattuna siihen, millaiseen hyvän kierteeseen partio voi halutessaan sysätä.

Messengers of Peace ei ole mitään uutta, erilaista tai ihmeellistä. Se on aloite, jonka puitteissa pyritään lisäämään partiolaisten jatkuvasti tekeviä hyviä töitä siten, että niistä kerrotaan myös muille partiolaisille. Scout.org uudistui tässä kuussa ja sen keskeisenä osana on ihan normaalien partiolaisten, eli sinun ja minun sinne laittamat kuvat, videot ja tekstit päivän hyvistä töistä. Messengers of Peacen tavoitteena ei ole sen vähempää kuin Baden-Powellin partioliikkeelle asettama tavoite: Maailmanrauha. Rauha on muutakin kuin sodan poissaoloa. Rauha on ihmisten välistä ystävyyttä, hyväksymistä, vuorovaikutusta. Rauha on luonnon ja eläinten suojelua. Rauha on perheessä, kotona, mielessä. Kukin meistä määrittelee oman rauhansa, ja Messengers of Peace kannustaa meitä partiolaisia siihen.

Viikonloppuna järjestämme MoP-koulutuksen Explon kanssa samassa paikassa. Siitä tulee hieno kokemus meille kaikille. Ensi vuoden ohjelmapainotus on Kuulun maailmalle ja se tulee tuomaan kansainvälisyyden lippukuntien sekä piirien arkitoimintaan. Kansainvälisyyskasvatukseen MoP on loistava työkalu, ja siksi haluamme jo nyt kouluttaa osaajia käyttämään olemassa olevia työkaluja sekä edistämään partion keskeistä viestiä ihmisten välisestä rauhallisesta yhteiselosta.

Laajennetut valiokunnat

Lauantai menee laajennetuissa. Suurimmat jutut toiminnanalan kehittymisen osalta olen kuvannut viime blogitekstissäni. Tämän lisäksi pyöräytellään suomalaisen partion seuraavaa strategiaa ja kaikkea muuta aina Talvi-SM-kisojen uudistuksista Satahangan loppuraporttiin. Elämme siis jännittäviä aikoja!

Partiokasvatus on nyt in!

Onpas täällä pölyistä. Lienee pakko käydä ulkona pöllyttelemässä noita hyperlinkkejä että niitä kehtaa laittaa muille näytille. Sitten pitäisi pyyhkiä fontit ja imuroida otsikkojen alta. Helmikuulta näyttää olevan edellinen teksti, mutta se ei tarkoita etteikö olisi tapahtunut jotain. On tapahtunut, nimittäin, paljon.

Pari sanaa kehittyneestä toiminnanalasta

Ajat muuttuvat ja partio-organisaatiotkin kehittyvät. Ohjelmatoiminnanala jää toivottavasti historiaan ja meille syntyy kasvatustoiminnanala, jota johtaa partiokasvatusvaliokunta. Nostamalla partiokasvatus, jonka osa ohjelma on, toiminnanalan keskeiseksi tehtäväksi ja päätöksenteon kohteeksi saadaan lukuisia hyötyjä joita aiempi pelkän ohjelman johtaminen ei antanut:

• Partio-ohjelma pysyy edelleen keskiössä, mutta nyt ohjelmaa johdetaan jatkuvan kehityksen kautta
• ohjelman kehityksen portaat aktiivisessa käytössä
• piirit voivat toteuttaa yksin tai yhdessä materiaali- ja ohjelmankehitysprojekteja, joiden tuotokset päätyvät partio-ohjelmaan
• Piirejä tuetaan yksilöinä, omien tarpeidensa mukaisesti ja vahvuuksia esiintuoden. 
• Huom! Piireissä voidaan puhua edelleen ohjelmatoiminnasta, sillä piirien päätehtävä on tuottaa ohjelmaan perustuvia palveluja lippukunnille. Kasvatusosaaminen tulee lippukuntiin pääasiassa koulutusjärjestelmän kautta.
• Tieto käyttöön ohjelman, piirien toiminnan ja toiminnanalan kehittämisessä
• oma tiedonkeruu, tietotuotteet, tutkimustieto partiosta ja sen ulkopuolelta 

Piirien tuesta vastaa erillinen ryhmänsä, joka tehtäviltään lähentelee nykyistä ohjelmavaliokuntaa. Ryhmän tehtävänä on tuottaa piireihin jokaisen piirin tarpeisiin räätälöityä tukea. Piirien tai keskusjärjestön tuottamia ohjelmankehitysprojekteja hallitaan prosessien kautta. Jokaisen ohjelma- tai partiokasvatuksen kehitysprojektin lopputulos näkyy partio-ohjelmassa tai sen välittömissä tukimateriaaleissa.

Och samma på kuva

Kuva toivottavasti kertoo hieman tehokkaammin sitä, mistä on kyse. Karsastan hierarkiaa, mutta kun sitä on hieman oltava, niin aloitetaan ylhäältä. SPH eli Suomen Partiolaisten hallitus johtaa järjestöä strategian määrittämään suuntaan. Kasvatustoiminnanalana puheenjohtajisto, joka on tässä kuvattu sinisenä soikiona valiokunnan sisällä käsittää M niinkuin ministerin, joka tässäkin puhua plätkyttää näitä juttuja. Ministerin tehtävänä on johtaa toiminnanalaa. KP eli kasvatuspäällikkö on keskusjärjestön johtoryhmätason työntekijä, joka tuo oman asiantuntemuksensa ohella runsaasti toiminnanalasiiloja rikkovaa katsantokantaa toimnnanalan johtamiseen. PJ eli partiokasvatusvaliokunnan puheenjohtaja johtaa itse valiokuntaa.

Piirien tuesta vastaa erillinen ryhmänsä, jonka tukena on KK eli kasvatuskoordinaattori. Työntekijätuki on tarpeen laaja-alaisella ohjelmakentällä, jossa piiri/A-jäsentoimijoita on kymmenkunta erilaista. Piirien tukea toteutetaan erillisen mallin mukaisesti, joka perustuu Opus-projektin määrittelemiin (lippukuntien tarvitseman tuen määrittely) sekä OhVan tehtävistä nouseviin funktioihin. Tämä malli, tai pikeminkin viitekehys antaa työkalun jolla jokaisen piirin ja FiSScenin ohjelmatoimintaa voidaan kehittää paremmin lippukuntia tukevaksi. Piirien tuesta vastaavassa ryhmässä on edelleen tarkoitus pitää kansallista koordinatiota vanhempien ikäkausien sekä keskusjärjestölle mielekkäiden ja vakiintuneiden toimintojen, eli kisatoiminnan, meripartion ja erä- ja luontokasvatuksen osaamista.

Piirien tuen ja valiokunnan rajapinnasta löytyy konkreettisia tapahtumia, joissa toiminnanalan tehtävät luodaan käytäntöön. Piirien ohjelmatoimijoille suunnattu ohjelmaseminaari (ent. ohjelmaohjaajatapaaminen) ja kaikille suunnattu kasvatusseminaari luovat yhteisiä keskustelufoorumeita uusille ideoille ja innovaatioille. Nämä onnistuvat murtamalla toiminnanalasiiloja ja luomalla piirien välistä yhteistyötä. Laajennettu valiokunta pysyy edelleen hallinnollisena päätöselimenä, jolla on myös oleellinen roolinsa piirien keskinäisenä foorumina.

Kuvion kolmas pallura, epämääräinen "kehitystyökalu" on enemmänkin virtuaalinen rypäs eri vaiheissa olevia kasvatus-, ohjelma- tai materiaalinkehitysprojekteja, joita hallitaan ja tuetaan projektiprosessin avulla. Toteutettavat projektit seuraavat valiokunnan jäseninä olevien ohjelmakehitysjohtajien määrittämää sykliä, joka on itseasiassa aivan oma erinomaisen nerokas kokonaisuutensa, josta on kerrottu lisää täällä. Tiivistäen kyseessä on siitä, että partio-ohjelman materiaalit tai partio-ohjelman osat (esim. aktiviteetit, ROK-kurssi, erätaidot) kehittyvät nyt piirien aloitteista ja piirien tekemänä, mutta jokaisen projektin kohteena on kaikille yhteinen partio-ohjelma. Tällöin kunkin piirin sekä keskusjärjestön tekemä ohjelmankehitys ja uudet ideat tulevat kaikille suomalaisille partiolaisille käyttöön.

Viimeisenä, mutta keskeisimpänä asiana tälle kaikelle on partiotiedon kokonaisuus. Meidän on ryhdyttävä kehittämään toimintaamme järjestelmällisemmin ja tietoon perustuen. Tietojohtamisen käyttöönotto auttaa varmasti koko toiminnanalaa sekä kaikkia piirejä ja FiSSceniä. Tietoa partiosta on tarjolla rutkasti: Dataa tulee vuosiselosteista ja lippukunnanjohtajabarometrista, tilastoista ja tietenkin partiota koskevista sekä koskemattomista tieteellisistä tutkimuksista. Tämä kaikki on saatava aktiiviseen hyötykäyttöön.

Mitä seuraavaksi?

Sen osalta haluaisin heittää pallon sinulle. Meillä on selkeä visio, hyvä rakenne, motivoituneita tekijöitä ja enenevässä määrin resursseja käytössä. Ohjelma.partio.fi uudistuu ensi vuonna ja se avaa täysin uudenlaisen mahdollisuuksien maailman, jollaista on tässäkin blogitekstissä vihjailtu. Nyt tarvitaan tekijöitä. Löikö jokin osa-alue kipinää sinun tuluksissasi? Tiedätkö jonkun joka olisi kuin tehty osaksi kasvatustoiminnanalaa tai vaikkapa verkostopestiin (etäjäsen, jota konsultoidaan)? Käy täällä ilmiantamassa itsesi tai ystäväsi. Kaikkia tarvitaan, kiitos kun annat aikaasi ja lähetät meille nimen tai kaks'!

Lihamylly pyörii!

Symbolit ovat tärkeitä. Niiden avulla luodaan yhteisesti jaettuja mielikuvia, tiivistetään abstraktejakin asioita yhdeksi yksinkertaiseksi visuaaliseksi malliksi. Me olemme luoneet lihamyllyn, joka toki jauhaa tehotuotetun lihan sijaan korkeintaan ekologista, luonnonmukaista, kestävää kehitystä tukevaa, ehkäpä soijaperäistä tuotetta.

Mistähän mahdan horista? No tietenkin ohjelmatoiminnanalan organisaatiomuutoksesta! Olemme nyt kokoontuneet ensimmäistä kertaa koko toiminnanalan voimin ja voin ilokseni todeta meillä olevan nyt aikataulun, jolla muutos ajetaan läpi tämän kevään aikana! Tervetuloa mukaan!

19.1. Toiminnanalan kokous, Tampere
Aloittakaamme hieman menneisyydestä. Kokoonnuimme siis soittamaan uuden organisaation alkusäveliä Tampereelle tammikuun lopussa. Silloin päädyimme tähän etenemismalliin, ja käynnistämään välittömästi kaksi osaa uudesta organisaatiosta: Piirien tukemiseen ja niiden välisten yhteyksien luomiseen keskittyvän Kasvatuskoordinaatioryhmän (työnimi) sekä Partio-ohjelman kehittämisen rakenteita (käytännössä: Ohjelman kehittämisen portaat) luovan Ohjelmankehitysryhmän (työnimi). Ensimmäinen ryhtyi välittömästi järjestämään laajennettua ohjelmavaliokuntaa (23.2.) sekä Ohjelmaohjaajatapaamista (9.3.), jälkimmäinen on järjestäytymässä ja ottamassa ohjelmankehityksellistä rappukäytävää haltuunsa.

22.2. klo 18.00 Avoin kehitysiltama, Partioasema
Kyllä, kaikki saavat tulla! Tämä on seuraava askel kehitystyössämme. Pidämme avoimen keskusteluhenkisen, mutta konkreettisiin tuotoksiin pyrkivän tilaisuuden organisaatiomme kehittämisestä. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä vaikuttamaan kehityksen suuntaan. On varmastikin jokin näkökulma, jolle olemme sokeita joten olemme ikuisesti kiitollisia jos juuri Sinä tulet paikalle ja jaat sen meidän kanssamme! Pääasiassa työmme keskittyy funktioiden luomiseen eri organisaation osille ja ennen kaikkea valmistelemme seuraavaa päivää varten, sillä...

23.2. Laajennetut valiokunnat, Partioasema
Piirien ohjelmaministerit, te kunnianarvoisat ja viisaat! Nöyrimmin pyydämme teiltä apua, jotta saamme varmasti luotua organisaation joka tekee sen mitä se lupaa:

• Selkeämpää, laajempaa ja käyttökelpoisempaa tukea piireille, jotta ne voivat vuorostaan tukea lippukuntia
• Piirit-SP -työnjako on toimiva, ohjelmatapahtumien järjestämiselle on tukirakenne olemassa
• Partio-ohjelman kehittäminen avataan piirien asiantuntijaelimille (jaostot, ryhmät, toimikunnat) sekä aktiviteettitason kehitys kaikille partiolaisille

Piirien ohjelmaministerit ovat ne henkilöt jotka ovat meille arvokkaimmassa asemassa, ei vain siksi että he ovat keskusjärjestön omistajien, eli partiopiirien edustajia, vaan siksi että heillä on vahva käsitys siitä miten partiotoiminta toteutuu lippukuntatasolla ja millaista tukea piirit lippukunnille kanavoivat. Erityisesti meitä kiinnostaa tämän tuen laatu ja sen tukeminen.

8.3. Toiminnanalan kokous, Helsinki

Kaikki edellämainittu ja niiden väliin mahtuva valmistelutyö tähtää tähän kokoukseen. Tällöin koeponnistamme ensimmäistä kertaa uutta organisaatiotamme. Simuloimme muutamilla caseilla miten voisimme vyöryttää vaikeitakin tapauksia läpi organisaatiomme ja saada silti, vaikka lihamyllyymme kaadettaisiin rustoja, jännettä ja pohjelihasta, tuotettua hopeatarjottimelle maistuvia jauhelihapihvejä piirien ja lippukuntien nautittavaksi. Funktiot tässä organisaatiossamme hahmottuvat viimeistään tällöin ja sen jälkeen tiedämme mitä osia lihamyllymme tarvitsee toimiakseen. Ryhdymme siis luomaan kuvauksia, muunmuassa pestikuvauksia.

9.3. Ohjelmaohjaajatapaaminen, Partioasema

Halusin lisätä tämän tähän, koska olen niin innoissani tästä tapahtumasta! Toivottavasti ohjelmaohjaajia saapuu sankoin joukoin!

29.3.-2.4. Pääsiäinen

Pääsiäinen on seuraava rajapyykki, jolloin meillä on tarkoituksena olla valmiina se, mitä haluamme. Eli pestikuvaukset ja pestit avataan haettaviksi.

13-14.4. Laajennetut valiokunnat 2/2013

Näissä laajennetuissa toimintamalli esitellään piireille ja luomme lopullisia viilauksia organisaation rakenteisiin. Kasvatuskoordinaatioryhmä toimii jo (miltei) täydellä vauhdilla.

1.5. Hakuaika pesteihin päättyy

Ja tapahtuu valinnat.

24-26.5. Uuden organisaation ensimmäinen kokous
Tämä viikonloppu on oleva historiallinen, sillä se on ensimmäinen kokous uuden organisaation mukaisesti ja lisäksi siellä jaetaan piikkausvälineitä, hakkuja ja lekoja. Ai miksikö? No ryhdymme heti rikkomaan siiloja! Kokous tapahtuu samassa paikassa alue- ja koulutus(aikuis)toiminnanalan kanssa! Alusta alkaen siis lähtökohtamme on yhteistyötä tekevä, siilot rikkova, partiokasvatuksen myötä meille koittavaan auringonnousuun uskova, luottava ja toteuttava.

Uudet kymmenen käskyä

1. Partiokasvatus on partion kaikki

"Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen."

Siinä se on, suoraan partion peruskirjasta, joka on hyväksytty Rovaniemen jäsenkokouksessa 2008. Partion päämäärä, se mitä partio on, ja se mikä tuntuu olevan niin herkästi unohduksissa. Lippukunnissa tapahtuva kasvatustyö on ainoa olemassaolomme perusta, kaikki muu on vain ja ainoastaan sitä työtä tukevaa toimintaa. Tästä johtuen partiokasvatus, joka sisältää partion päämäärän ja partion oppimiskäsityksen (nk. partiomenetelmä) on kingi. Kyllä. Kaikki muut polvistukaa kasvatuksen edessä! No okei ei tarvitse, mutta sovitaanko että jatkossa tehdään niin, että mennään kasvatus edellä kaikkialle? Tapahtumiin, leireille, kisoihin, nuorisojärjestönä telkkariin, adventtikalentereita mummojen oville myymään ja partion hallintoon.

2. Siitä, miten asiat ovat ei voida päätellä sitä, miten asioiden tulisi olla

"There is no ought from is." - David Hume

Humen giljotiinia mukaillen olen katsonut nykyistä keskusjärjestötyön käsikirjaa ja vallitsevaa tilannetta ohjelmatoiminnanalalla. Ehkäpä koko partioliikkeessä Suomessa. Tämän viimeisen näkökulman sivuutan tässä tekstissä vain toteamalla, että olemme kovaa vauhtia päätymässä B-P:n varoittamaksi "vain organisaatioksi" emmekä pysy liikkeellä ilman muutoksia.

Keskusjärjestötyön käsikirja, joka syntyi JärKe (järjestön kehittäminen)-prosessin tuloksena, antaa yhden näkökulman ohjelmatoiminnanalan tehtäviin. Itse tehtävät ovat varsin hyviä ja perusteltuja, mutta niiden toteuttamiseksi avatut keinot ja välineet kaipaavat vähintäänkin päivittämistä. Kyseinen opus on hyväksytty v. 2007 Partioneuvostossa ja sitä ollaan onneksi nyt päivittämässä, sillä vuoden 2007 jälkeen on uudistunut suunnilleen kaikki. Tässä otteita opuksesta:

Kuten totesin, tehtävät ovat hyvin perusteltuja sekä seuraavat piirien ja keskusjärjestön välisen työnjaon linjoja. Keinoissa on kuitenkin menty metsään, ja syvemmälle sinne on vaellettu jo vuosia. Niiden kuluessa tilanne on kääntynyt sellaiseksi, että rekrytointivaikeuksista kärsinyt Ohjelmavaliokunta (OhVa) on tyytynyt tekemään pelkkää tulipalojen sammuttelua ja ulkopuolisen silmin tarkasteltuna sisäänpäin kääntyneeltä, mystiseltä ja salaiselta vaikuttava Partio-ohjelman kehittämistoimikunta (PohKe) tekee todellisuudessa isoja ja tärkeitä asioita, valitettavan pienellä porukalla ja muista toimijoista etäällä. Ja älkää ottako tätä minkäänlaisena toimijoihin kohdistuvana kritiikkinä, mä vaan totean mahdollisimman objektiivisesti asioiden nykytilaa. Ja uskon että tilanne ei ole kaukana ratkaisusta.


3. Keskity oleelliseen, Ohjelmavaliokunta

"Toiminnanalalla syntyy

• Lippukuntien toimintaa täydentäviä, 

partio-ohjelmaan kiinteästi liittyviä, 

ohjelmatapahtumia.

• Osaamista tapahtumien järjestämiseen."

Voi keskusjärjestötyön käsikirjaa ja Järke-työryhmän tuloksia. Olo on kuin katsoisi nolostuneena omien vanhempiensa yritystä pyristellä tämän päivän maailman menossa. Isä kuuntelemassa Stam1naa, äiti kyselee kuunteletko Cheekkiä. Ehh.. Ihan kiva, mutta..

Mietitäänpä missä ohjelmatapahtumien järjestämisen osaaminen oikeasti asuu: Mikä on taho joka järjestää kymmenittäin, ehkä satamäärin ohjelmatapahtumia 7-22 -vuotiaille partiolaisille ympäri Suomea? Missä siis asuu se todellinen osaaminen ohjelmatapahtumien järjestämisessä? Ja pitäisikö heitä vastaan alkaa nyt kilpailemaan ja haalia sitä osaamista paisuttamaan keskusjärjestön organisaatiota? Puhun tietenkin partiopiireistä. Ne ovat tahoja, jotka järjestävät "lippukuntien toimintaa täydentävää, partio-ohjelmaan kiinteästi liittyviä ohjelmatapahtumia". Järken näkemys keskusjärjestön tällaisesta roolista on ollut vain ja ainoastaan aikansa tuote. Ohjelmauudistuksen myötä tullut termi "Partiokasvatus" ja sen sisältämä ajattelutapa partiokasvatuksen hallittavuudesta on jo yksinään tarpeeksi merkittävä syy todeta että aika jolloin Suomen partiolaiset järjesti ohjelmatapahtumia, on ohi. Keskusjärjestö ei ole ohjelmatoimisto.

4. Kyllä kansa tietää, kunnioittakaamme sitä

”Hallituksen tulee selvittää valtakunnallisen samoaja- ja vaeltajatapahtumienjärjestämisvastuun siirtoa piirien järjestettäväksi vuorojärjestelmäperusteisesti.”  

- Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa 2012 hyväksytty ponsi.

Piirit ovat ajaneet näköalallisuudessaan ja visioissaan keskusjärjestön ohi. Tällainen toimenpide olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, mutta nyt voidaan todeta hyvillä mielin että ainakin ollaan yritetty. Vaeltajatapahtumia (VaeltajaVisio ja VaeltajaValtakunta) on järjestetty ja peruttu viimeisten vuosien aikana ja valtakunnalliselle samoajatapahtuma Explolle löytyi lopultakin johtaja (ja hyvä johtaja löytyikin Poppiksesta!) pitkällisen yrittämisen jälkeen. Nämä vaikeudet ja kansallisten tapahtumien osallistujapula ovat mielestäni osoittaneet, että keskusjärjestöjohtoisesti järjestettävät samoaja- ja vaeltajatapahtumat eivät ota tuulta alleen. Suurimpina syinä em. tapahtumanjärjestämisen osaamisen asuminen piiritasolla sekä historiallisen muutoksen (samoaja- ja vaeltajaohjelman lanseeraus) aikaavievyys. Ja mikä kansallinen tapahtuma sellainen on johon tulee 20-30 henkeä? Tai edes 100? Tuen mieluummin kymmentä tällaista tapahtumaa täysillä, kuin järjestän yhtä niillä vähillä resursseilla joita minulle on suotu.

Tämä jättää varsin vähän tehtäviä nykyiselle ohjelmavaliokunnalle. Käytännön tasolla tehtäviä ovat vain piirien tukeminen partio-ohjelman toteuttamisessa pääasiassa ohjelmaohjaajien ja -ministereiden tukemisen kautta sekä laajennettussa ohjelmavaliokunnassa piirien välisiä yhteyksien tukeminen. On myös joitakin erillisryhmiä, kuten kisa- ja meripartioryhmä, jotka ovat osa ohjelmavaliokuntaa. Näidenkin ryhmien tehtävät voidaan nähdä enemmänkin eri lippukuntien tai piirien intressien sekä tarpeiden yhteensaattamiseksi kansallisella tasolla.

5. Älä jää tuleen makaamaan, Partio-ohjelman kehittämistoimikunta

"Keskusjärjestö vastaa partio-ohjelman kehittämisestä ja ylläpidosta."

Hurraa keskusjärjestötyön käsikirja ja JärKe-työryhmän tulokset! Partio-ohjelman kehittämistoimikunnan eli Pohken ydintehtävä on todellakin ollut partio-ohjelman kehittäminen ja ylläpito. Sitä Pohke onkin ansiokkaasti, omalaatuisella tavallaan tehnyt. Ette uskoisi jos kertoisin kuinka isoja asioita pohkessa pohditaan ja kuinka hienoja partiojohtajia siihen kuuluu. Ongelma on siinä, että kukaan ei tiedä. Pohke on juuri se toimielin, joka kokoontuu hämyisässä mökissä keskustelemaan takkatulen äärellä partiokasvatuksesta. Ja joskus tuotokset tulevat kaikkien nähtäville, mutta silloinkaan niiden tekijöinä ei tunnisteta Pohkea.

Lisäksi järjestelmässä on todella perustavaa laatua oleva virhe. Partio-ohjelma on nähty staattisena, muuttumattomana ja vain suurten projektien myötä kehittyvänä kokonaisuutena. Tämä ajattelutapa on se, joka toteuttaa B-P:n uhkakuvaa pelottavan tehokkaasti. Nykyinen käytössä oleva partio-ohjelma (eli "se iso sininen kansio") pohjautuu vuosina 2007-2008 toteutettuun Ohjelmauudistus 2010-projektiin. Tämä tarkoittaa, että käytössä oleva partio-ohjelma on tänä päivänä vähintään viisi vuotta ajastaan jäljessä. B-P:n aikana tämä ei olisi niin vakavaa ollutkaan, koska maailma muuttui paljon verkkaisemmassa tahdissa. Tyly tosiasia on, että meidän on muutettava partio-ohjelma paljon ajassaan elävämmäksi, dynaamisemmaksi kokonaisuudeksi

6. Symboliikka on kaikkialla, halusit tai et

"On an educational level, the existence of a symbol helps to build upthe momentum needed to move towards becoming something with whichwe identify. A symbolic framework encourages young people to look alittle further than what they see before their eyes. It inspires them to makethe ordinary extraordinary, the impossible possible, and the imperceptiblesomething that can be felt intuitively. It helps them to see, think and feelthings and situations that they may not usually notice." 

- Handbook for Leaders of the Scout Section, WOSM

Symbolinen viitekehys partio-ohjelmassa on tällä hetkellä "matkanteko" ja that's it. Ohjelmauudistus-projektissa ei onnistuttu kovinkaan hyvin luomaan ylätason käsitettä, joka sitoisi yhteen lukuisat aktiviteetit, ehkä sellaiseen tematiikkaan ei uskallettu lähteä mukaan tai ideointiin ei ollut voimavaraa tai tarpeeksi hyvään ideaan. Tyydyttiin matkantekoon. Nyt tätä työtä lähdetään tekemään uudelta pohjalta, kun osaksi partiokasvatusvaliokuntaa rekrytoidaan symboliikkajohtaja. Symboliikkajohtaja luo pikkuhiljaa tarinaa partio-ohjelman ympärille, tarinaa, josta muodostuu lopulta muutakin punaista lankaa kuin matkantekoa. Tämä luomistyö tapahtuu olemalla hyvin perillä siitä, mitä partiokasvatuksessa tapahtuu meidän ajassa ja paikassamme. Tätä hetkeä aistimalla symboliikkajohtaja maalaa ikäänkuin taulua hetkestä, mutta lisää siihen jatkuvasti uutta. Se taulu on punainen lanka, se taulu on symbolinen viitekehys.


7. Kansainvälisyys on partion menestystekijä

"30 miljoonaa + 10 miljoonaa. WOSMin jäsenet, WAGGGSin jäsenet." -Viltsu

Nyt kättä pystyyn. Mikä suomalainen harrastus pystyy tarjoamaan laajemman verkon ulkomailla? Verkon, jossa ei olla vain jonkin samanlaisen tekemisen kautta yhdessä, vaan verkon, jonka jokainen jäsen on antanut yhden ja saman lupauksen samojen arvojen toteuttamisesta. Ei muut siihen pysty. Ja me olemme ykkösluokan hölmöjä, kun emme tartu tähän tilaisuuteen kaikin voimin. Jokaisen pitäisi saada tietää kuinka paljon kansainvälisiä mahdollisuuksia ja verkostoja partio tarjoaa. Kuinka partion myötä pääsee kokemaan vieraita maita aivan eri näkökulmasta kuin turistibussista. Siitä miten partio yhdistää globaalissa maailmassa. Tähän asiaan tulee muutos, partiokasvatus tulee olemaan kansainvälisyyteen kasvattamista.

8. Partiokasvatuksen parissa toimivat työntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia

Käyttäkäämme heitä siten.


9. Tämä luku on tärkein, älä lue muita lukuja (jos on kiire/väsy/ei kiinnosta)

"Partiokasvatus käsittää kaiken sen, mitä, miten ja miksi partion kohderyhmä eli kouluikäiset lapset ja nuoret (7-22-vuotiaat) partiossa tekevät. 
Partiokasvatus koostuu kahdesta osasta, partion päämäärästä, jota kasvatustavoitteet konkretisoivat sekä partiomenetelmästä, jota partio-ohjelma konkretisoi."

Vanha partio.fi kertoi näin. Tässähän ei ole mitään uutta, varsinkin jos on koskaan sattunut näkemään "Jupon laatikkoleikin" eli tämän kuvan. Partiokasvatus on kokonaisuus jota ei tällä haavaa virallisesti hallinnoi kukaan, mutta se uppoaa suoraan pohken ja ohvan tehtäväkenttään, yhdistäen molemmat yhden otsikon alle. Partiokasvatus on kaikki se mitä partiossa tehdään partion oppimiskäsitystä, eli partiomenetelmää käyttäen ja tähdäten partion päämäärään, jota siis kasvatustavoitteet konkretisoivat. Lippukunnille ja partion kohderyhmälle, 7-22-vuotiaille sekä heidän kanssaan toimiville johtajille tämä näyttäytyy partio-ohjelmana, konkreetisina aktiviteetteina jotka on koottu ketjuksi joista muodostuu partio-ohjelma.

9.1 Partiokasvatusvaliokunta

Partiokasvatusta johtamaan haluan luoda yhden valiokunnan, en yhtä valiokuntaa (Ohva) ja yhtä toimikuntaa (Pohke). Yksi valiokunta, joka toimii foorumina jossa käydään keskustelua partiokasvatuksesta, joka tekee työtä toiminnanaloista muodostuvien siilojen rikkomiseksi ja partiokasvatuksen tuomiseksi muiden toiminnanalojen yhteiseksi toiminnan motivaattoriksi. Valiokunnan koko on sellainen, että se voi toimia tehokkaasti ja pysyä johdettavana. Ehdoton maksimimäärä henkilöitä on 10. Tällä hetkellä valiokuntaan suunnitelmissa on valiokuntaan kuuluvan ainakin seuraavat toimijat: Puheenjohtaja, Kasvatuspäälikkö (työntekijä), Ohjelmakehitysjohtaja (hän johtaa ohjelmankehitysryhmää), Symboliikkajohtaja, Kansainvälisyyskasvatusjohtaja (johtaa kv-työryhmää, joka kootaan yhteistyössä KVY-valiokunnan kanssa), Kasvatuskoordinaatioryhmän edustaja (ryhmän tehtävänä piirien tukeminen partio-ohjelman toteutuksessa, piirien yhteistoiminnan koordinointi). Tällä hetkellä siis kuusi henkilöä. Ainakin.


Olen luonut nämä käsitykseni keskustelemalla lukuisten partiojohtajien kanssa sekä tutustumalla vallitsevaan tilanteeseen esim. Pohken kokouksissa ja partiourani viime vuosien aikana (Ohjelmauudistus, L-SP:n ohjelmaohjaaja & -ministeri, vaeltajaohjelmajohtaja). Yhtenä vahvana näkemyksenä on partio-ohjelman eriyttäminen omaksi kokonaisuudekseen partiokasvatuksen kentästä. Pohken suurimmat saavutukset eivät ehkä liitykään suoraan partio-ohjelman kehittämiseen, vaan kaikkeen muuhun jota partiokasvatuksen saralla tapahtuu. Siispä esitän, että Pohkemainen partiokasvatusasioista keskusteleminen on se mitä jatkamme edelleen Ohjelmatoiminnanalalla, mutta samalla siirrämme omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen partio-ohjelman kehittämisen.

9.2 Ohjelmankehitysryhmä

Erillinen partio-ohjelman kehitysryhmä keskittyy luomaan puitteita partio-ohjelman kehityksen avaamiselle pois projektiluontoisista kertarysäyksistä, kohti jatkuvaa ohjelman kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessin luontia kolmelle eri vaiheelle partio-ohjelman kehittämisesessä:

1. Asiantuntijakehittäminen. Joulukuussa 2012 koitettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna luotuja Ohjelman kehittämisen portaita, kun Partioasemalle kokoontui Ohjelmauudistusta tehneitä ihmisiä päivittämään aktiviteettien sisältöjä. Ensi vaiheessa tällainen toiminta pyritään vakiinnuttamaan ja luomaan sille toimivat puitteet.
2. Piirien partio-ohjelmalliset mielenkiinnon kohteet valjastetaan koko järjestön yhteisen partio-ohjelman käyttöön. Esimerkiksi L-SP on Hämeen partiolaisten avittamana tehnyt mittavan ROK-paketin jo vuonna 2009 ja viime vuonna yksittäinen partiojohtaja L-SP:stä teki huomattavia parannuksia Tarpojaohjelmaan. Tällaisen toiminnan vakiinnuttaminen ja sille puitteiden luominen on ohjelmankehitysryhmän toisen vaiheen toimintaa.
3. Kaikkien partiojohtajien toimesta tapahtuva partio-ohjelman kehittäminen. Tämä on se, josta olen unelmoinut jo ammoisista Linkkari-ajoista lähtien, eli synkältä 90-luvulta jolloin toimin vartionjohtajana turkulaisessa meripartiolippukunnassa. Jo silloin koin kaipuuta helposti saataviin toimintaohjeisiin sekä uusiin ideoihin vartion kokouksiin sekä retkille. Ohjelmauudistuksen aikana pidin selviönä, että uusi ohjelma luotaisiin sellaiseen Wikipediamaiseen muotoon, että kuka tahansa voisi aktiviteetteja kehittää paremmiksi ja toinen toistaan tajuntaa räjäyttävämmiksi (partio)kasvattaviksi spektaakkeleiksi. Saimme "OPF":n eli ohjelma.partio.fi:n. Partio-ohjelman aktiviteetit on avattava kaikille muokattavaksi ja parannettavaksi, alkuperäinen voidaan pitää siinä rinnalla, jotta itse tarkoitus ei pääse kehityksen myötä hämärtymään. Mutta härskisti aion ohjeistaa, että kun aktiviteetti tavoittaa tietyn tason, siitä tulee todella hyvä partion oppimiskäsityksen eli nk. partiomenetelmän toteutumisen kannalta ja se toteuttaa samoja kasvatustavoitteita edelleen kuin alkuperäinenenkin aktiviteetti, voidaan siihen lyödä leima päälle ja sanoa ylpeänä sen olevan nyt osa Wirallista Partio-Ohjelmaa!

Tietenkin tähän kolmanteen vaiheeseen liittyy sitten visioita toimintasuunnitelmien teon helpottamiseen ja muihin teknisiin ratkaisuihin, mutta en mene sen syvemmälle niihin visioihin tässä ja vielä.

Ohjelmankehitysryhmään kuuluisi partiotiedon, eli opinnäytetöiden, kandien, gradujen ja väitöskirjojen tuoman tiedon hallinnointi sekä oma datankeruu. Lisäksi ennen Ohjelmavaliokunnassa asunut tietämys esimerkiksi henkisestä ja hengellisyydestä tai erä- ja luontokasvatuksesta, muuttaa osaksi ohjelman kehittämistä:

• Suhde itseen -henkilö (parempi nimi tulossa): Henkisyys, hengellisyys, terveet elämäntavat
• Suhde toisiin -henkilö: Vuorovaikutus, moninaisuus, johtajuus partio-ohjelmassa
• Suhde yhteiskuntaan: Partion vaikuttavuus, maailmanrauha, toimeen tarttuminen
• Suhde ympäristöön: Luontosuhde, erätaidot, ympäristökasvatus

Näin nämä tärkeät seikat eivät jää vain hallinnointiin, vaan osana ohjelmankehitysryhmää ne ovat olennainen osa ohjelmaa ja sen jatkokehitystä.Ohjelmankehitysryhmä kokoaa jatkuvasti tietoa, jotta suuremmat kehitysprojektit, kuten ikäkausiin, partiomenetelmään tai kasvatustavoitteisiin kohdistuvat projektit sujuisivat muulla kuin mutu-tuntumalla.

9.3 Kasvatuskoordinaatioryhmä

Aiemmin totesin Ohjelmavaliokunnan tehtäväkentän kapenevan merkittävästi, kun ohjelmatapahtumien järjestäminen siirtyy piireille ja keskusjärjestö keskittyy vain piirien tukemiseen. Tämä on se ryhmä, jonka kautta tukeminen tapahtuu, pääasiassa suorien piirikontaktien ja laajennettujen valiokuntien kautta.  Ohjelmankehityksen toisen vaiheen käyttöönotossa ja toimivuudessa yhteistyö ryhmien välillä on onnistumisen edellytys.

Partiokasvatuksen tehtäväkenttää piireissä ovat pääasiassa erilaiset lippukuntia palvelevat ohjelmatapahtumat (kisat, kurssit, ikäkausikohtaiset tapahtumat, piirileirit) sekä lippukunnille erityisten toimikuntien kautta tarjottava tuki (hengellisyys, erätaidot, ensiapu, meripartio, kansainvälisyys). Lisäksi piireillä on lukuisasti partio-ohjelman asiantuntijoita (ohjelmaohjaajat, ikäkausijaostot), joiden osaamisen perään lippukunnissa on toivottavasti kysyntää. Kasvatuskoordinaatioryhmä tukee näitä kaikkia piiritoimijoita ja lisäksi osana sitä toimii myös kansallinen kisa- ja meripartioedustus.

10. Kuva partiokasvatusvaliokunnasta, jos teksti ei uppoa.

Lopuksi

Toivon vilkasta keskustelua. Käytäköön sitä Facebookissa, alla olevalla kommenttiosiolla ja muilla foorumeilla. Tähän prosessiin ehtii vielä vaikuttamaan, ensiaskeleet tähän suuntaan otetaan ensi lauantaina 19.1.2013 Ohvan ja Pohken kokoontuessa yhteiskokoukseen Hämeen partiolaisten toimistolle. Mielenosoituksia otetaan vastaan klo 10-11, sitten ryhdymme töihin. Piireillä on vaikutusmahdollisuuksia etenkin vuoden ensimmäisessä laajennetussa ohjelmavaliokunnassa 23.2.2013. Toivon, että olen sitä ennen keskustellut jokaisen piirin ohjelmaministerin kanssa tästä ennen sitä. Joten olkaa hyvä, kertokaa että olen väärässä, jotta voin olla enemmän oikeassa.